perjantai 1. heinäkuuta 2011

Unelmakoti

Koska ärsyttävä helle tekee sen ettei mitään inhimillistä toimintaa voi suorittaa ilman järkyttävää hikoilua ja hermojen kiristelyä, niin päätin koota Unelmien Koti- kuvakollaaseja. Huomasin ja rekisteröin mielenisopukoihin seuraavanlaisen asian: ennen unelmieni koti näytti mielessäni hyvin modernilta ja simppeliltä, mutta nyt, juuri tällä hetkellä, se näyttääkin pehmoiselta, kodikkaalta, jujukkaalta. Unelmieni koti sisältää piilotettua nerokkuutta (salahuoneita, rappusten hyödyntämistä, funktionalisuutta huumorilla höystettynä) ja kodikkuutta pehmoisesti, mutta ei ylitupatusti.Turhanpäiväistä rojua ei saa näkyä missään, vaan jokaiselle esillä olevalle tavaralle täytyy olla jokin funktio, tai ainakin ihan helkutin hyvä selitys miksi sen täytyy olla juuri siinä.

Kuten varmasti kaikkia maailman ihmisiä (joita tämä asia jollain tasolla kiinnostaa) on sitä mieltä, että säilytystilaa ei ole tarpeeksi. Tätä mieltä olen myös minä. Sitä vain ei voi olla tarpeeksi. Tämän hetkisessä asunnossa on jokainen kolo ahdettu niin täyteen kamaa, että kun oven avaat jostain komerosta, niin täytyy varautua tavaravyöryyn. Ja kaikki ne tavarat on tarpeellisia, varsinkin ne käsitöihin tarvittavat. Ei niistä siis voi luopua. Tätä ongelmaa vielä lisää se, että rakastan kerätä sarjoja. Minun on aivan pakko saada koko sarja haltuuni tai muuten.. niin, muuten elämä hajoaa pieniksi pirstaleiksi (hitusen vain liioittelua..hih).

Mutta niin, unelmakotini (huom! minun unelmakotini, ei meidän tai Husbändin. Tämä on vain ja ainoastaan minun mielipiteeni ja unelmani) on ulokkeinen, monimuotoinen, kulmikas, jipokas. Siinä on tornia ja pikku ikkunaa. Ja ennen kaikkea, unelmakotini on sisältä valkoinen. Lattialaudat on hiottu ja maalattu kuultovalkoisiksi. Seinät ovat pääsääntöisesti valkoisia. Laatoitukset ovat valkoisia. Katosta on näkyvissä luonnollisia, puunsävyisiä parruja, mutta muuten katto on valkoinen. Jokainen tavara on valkoinen tai kirkas. Parrujen kanssa samaa sävyä olevia puuhuonekaluja on näkyvissä siellä täällä, harkitun epäsymmetrisesti. Valkoista, raikasta, pehmeää. Likaantuvaa, joo, mutta pesukoneet on keksitty. Ja materiaalien valinnoilla saadaan paljon aikaiseksi. Joten kyllä, minun unelmakotini on valkoinen. Ihastuttava.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista