Hmmm..

Päivät kuluvat ohi kuin huomaamatta. Kohta ollaan jo juhannuksessa. Käsittämätöntä. Koulun loppumisesta on aikaa kohta kuukauden päivät. Hui. Tuona aikana olen kerennyt myllertää alhaistakin alhaisemmassa uskon puutteessa ja tulevaisuus on näyttänyt mustalta, pikimustalta. Mustien hetkien jälkeen olen koettanut nähdä asioissa valoisan puolen ja elää tässä hetkessä, rentoutua, puuhailla pikkunäppäriä. Yksi pikkunäppärä puuhailu on ollut Amigurumi-kirjan mukaan tehty Mr. Bunny!

Tällaiset pikkunäppärä puuhastelut on käteviä silloin, kun kädet tarvitsevat tekemistä ja pää vapaata ajattelumoodia. Siksipä värkkäsin Mr. Bunnyn, täysvalkoisena tietenkin.

Viime aikoina on japaniaiheiset ja itäiseen maailmaan liittyvät asiat kiinnostaneet.. Olen huomannut ihailevani yhä enenevissä määrin japanilaisia suunnittelijoita, kuten jo muutamista edellisistä postauksistakin voi huomata (Kirjoja kirjoja, Sporttista sen olla pitää?). Niin, ja amigurumeista innostuminen on hämmästyttävää sillä minähän en voi sietää anime-tyyliä. Ja amigurumithan on animea. Hm. Maailma on ihan sekaisin näinä päivinä. Ehkäpä tällainen sekoileminen on sitä "itsensä etsimistä". Mene ja tiedä, mutta tämän tytön päässä on harhaillut vaikka minkälaista bisnesideaa ja muutakin ideaa. Välillä tuntuu siltä, että aivot sanoo kohta poks ylikuormittumisen vuoksi. En osaa lomailla ja nauttia vapaa päivistä ennen kuin tiedän suurin piirtein mitä tulevaisuus tuo tullessaan. En haluaisi enää etsiä itseäni vaan alkaa tahkomaan uraa ihan todella. Mutta ehkä tämä tekee hyvää. Jonain päivänä vielä näen tämän hetken positiiviset puolet, mutta tällä hetkellä niitä on hieman hankala nähdä. Kenties risukasaan pilkottaa valoa jostain, mutta vielä en ole sitä reikää hoksannut.

Kaiken kukkuraksi pitäisi saisin keksiä mitä leivon töihin vietäväksi. Tällä viikolla tulee ikämittariin taas yksi vuosi lisää ja sen vuoksi pitäisi työkavereille viedä jotain makiaa. Tietäis vain että mitä. Ajatuksissa on pyörinyt mansikkaraparperikermaunelmahöttökakku, mutta sen idean minä skippasin. Tuppaa olemaan liian hankala kuljetettava. Entäs sitten cupcakeja? Viimeksi vein Stewartin ohjeilla tehtyjä hillotäytteisiä ja suklaakuorrutteisia cupcakeja. Ehkä ei siis cupcakeja, ei ainakaan samanlaisia. Entäpäs sitten jonkinlaisia keksejä? Tai kääretorttu? Tai pullapitko? Hmmm... pitänee vielä hioa ideaa ja vierailla vaikkapa siellä Stewartin sivuilla.

Stewartin sivujen lisäksi olen viime aikoina viihtynyt huolestuttavan hyvin Pinterestin sivuilla. Se vain on niin käsittämättömän hyvä paikka kerätä ideoita ja ihastella toisten aikaan saannoksia. Toinen toistaan hengästyttävämpiä kuvia läsähtää silmien eteen ja siinä sitä sitten ollaan, ihmeissään ja innoissaan, ideoita pää pulputen. Olen koukussa, totaalisen addiktoitunut. Tottahan sinä olet jo käynyt vierailemassa Pinterestin sivuilla?  Jos et ole, niin hopihopi!

Maistiasia koukuttavan sivuston antimista:

Sitten joskus, jos on monikerroksinen koti, niin liukumäki yhdistettynä portaisiin on ihan must-juttuja! Arkielämän hauskuuksia! Indeed!