Sporttista sen olla pitää?

Urheiluvaatteet ovat näinä päivinä hyvin jipokkaita. Niissä on yksinkertaisuutta, ergonomiaa ja niitä JIPPOJA. Urheiluvaatteet ovat siis todella jees. Varsinkin Adidaksen Y-3 malliston vaatteet ovat todella mielenkiintoisia ja inspiroivia. Ne eivät tottele totuttua sporttivaatekaavaa, vaan ovat ihan jotain uutta, jotain japanilaiselle Yohji Yamamotolle tyypillistä erilaisuutta. I like!

Sporttivaatteet ovat siitä mielenkiintoisia, että näin musta-valkea-harmaa-väriskaalan rakastajana, tykkään hirmuisesti niiden värimaailmasta. Vaate voi olla vaikka kirkuvan keltainen tai muhevan punainen, mutta kappas vain, minä tykkään. Ihmeellistä. Ehkä siihen vaikuttaa se, että urheiluvaatteet miellän sähäköiksi, normaalista poikkeaviksi asuiksi. Vaikkakin esim. juuri Yamamoto esittääkin, että sporttivaate voi olla jotain ihan muutakin kuin se perinteinen kolmiraitaverkkariasu..

Yksi suurimmista heikotuksen aiheuttajista sporttivaatepuolella on Haglöfs. Herrajestas mitä ne naapurimaan suunnittelijat osaakaan tehdä! Tuotteet ovat yksinkertaisia muotokieleltään, mutta auta armias minkälaisia ominaisuuksia vaatteisiin onkaan ympätty: on vaikka minkälaista taskua ja tuuletusaukkoa.. niin ja nykyään suurin osa tuotteista on kierrätysmateriaaleista valmistettuja. Lisäpojot siitä! Niin, ja Haglöfsin tuotteissa parhaimman näköiset on ne kirkkaimman väriset. Äärimmäisen kummallista!

Nykyisin suurimmalta osaltaan urheiluvaatteet näyttävät aivan joltain muulta kuin urheiluvaatteelta. Niillä on urheiluvaatteen ominaisuudet (ergonomia, materiaalit), mutta ulkonäkö jotain aivan muuta. Senpä vuoksi allekirjoittanut saakin suurimmat kicksit kuvakollaasin tyylisistä vaatteista. Joten kyllä, sporttista sen olla pitää!