Ihana ihana viikonloppu

Ihastuttavan vapaa viikonloppu.

Täynnä touhuilua, leveitä hymyjä, rentoilua. 

Pakahduttavaa riemua siitä, että viikonloppu on pidempi kuin vain yksi päivä, sunnuntai.

Nautittavaa.

Eilen käytiin käpymetsällä. Aivan, metsällä, käpyjä keräämässä.

Olen lapsellisen iloinen huomatessani, että männynkävyt aukeavat, kun ne tuodaan sisälle kuivumaan. Tämä asia ei ole ollut minulle itsestään selvyys, koska en ole ennen niin tehnyt, en ainakaan tiedostaen. Nyt kuitenkin tein ja olin oikeasti todella iloinen, kun huomasin teoriani pitävän paikkaansa. Ne todellakin aukeavat! Ja siten mahdollistavat DIY-projektin, jossa ne pääsevät valkoiseen maalikylpyyn ja lopulta joulukoristeiksi. Kyllä, joulukoristeiksi. 

Monet tekevät kävyistä myös "sytykeruusuja". Siis niitä, joissa munakennoista muotoillut ruusut dipataan sulatettuun steariiniin. Ajattelin, että voisinpa kokeilla sitä itsekkin. Vanhemmilleni olen väkertänyt monet ruusut, ja olenpa niitä myös myyjäisissä kaupannut. Isäni onkin antanut niille hyväksyvän tuomion. Ne oikeasti toimivat! Äitini on sen verran höpsö ettei mukamas henno käyttää niitä, vaikka käyttöönhän ne on tehty. Ovat mukamas niin kauniita ettei niitä henno polttaa. Pah ja pyh, sanon minä. Uuniin vain!

Kenties vanhemmilleni on kohta vinopino käpysytykkeitä. Tai sitten kaikki menevät joulukoristeisiin. Se selvinnee jossain vaiheessa. 

Vielä kiinni...

Mutta nyt minä kipitän takaisin viikonloppuilemaan. Luvassa on ainakin happikylpy Antikkalan rinteillä ja masun täydennystä Husbändin makoisalla pataruoalla. Ai että, kyllä tämän tytön kelpaa! 

Ai niin, jouluun on enää 93 päivää.