Melkoista haipakkaa on taas viime päivät/viikot olleet. Jakson, ja sitä myötä myös kouluni, viimeiset viikot ovat käsillä. Tämän viikon torstaina pitää palauttaa mahdollimman valmiit tuotokset opettajille, jotta he voivat laittaa arvosanat jakoon. Meille valmistuville täytyy arvosanat olla tiedossa jo ensi maanantaina. Aivan kaikkea en tule saamaan valmiiksi, mutta ei onneksi tarvitsekaan. Tämän viikon jälkeen on vielä reilu viikko varsinaiseen kurssin päätöspäivään, jolloin esitellään kurssin tuotukset. Arviointipäivä on aina yhtä ankea. Silloin jännittää mitä opettajat mahtavat sanaisesta arkustaan vuolattaa. Yleensä sieltä ei ole tullut mitään hirmuisen pahaa, mutta kertakos se olis ensimmäinenkin. Että pidetäänpäs peukut tanassa ja toivotaan, että vihoviimeiset arvosanat ovat loisteliaat. :D
Kiire ja tiukka aikataulu ovat ottanut veronsa. Äsken soitettiin töistä ja pyydettiin huomiseksi tuurauspuuhiin. Minä siihen tokaisin, että ei oikein passais, kun on kuukausikoulutusta ja iltakoulutusta. Noh, puhelu päättyi niin, että he koettavat saada jonkun muun tuuraajaksi. Minä jatkoin hommia koneella samalla, kun toisella korvalla kuuntelin Suomi-Venäjä matsia. Ja sitten, yhtäkkiä päähäni pälkähti, että nythän on maanantai! Ja huomenna on siis tiistai. (Loistokasta päättelyä, eikö totta?!) Noh, eihän siinä. Olin koko puhelun ajan ajatellut, että nyt on tiistai ja huomenna keskiviikko, jolloin minulla on kk-ja iltakoulutus. Ei kun soittamaan töihin ja selittämään, että tämä pimukka oli totaalisen väärissä päivissä menossa, ja että olisinhan minä voinut töihin tulla. Onnekseni langan toisessa päässä alkoi hirmuinen nauru ja päivittely siitä miten olenkaan voinut näin päivät sekoittaa. He olivat kuitenkin jo kerenneet saada toisen tuuraajan, joten ongelmaa ei enää ollut. Että jösses. Pitäis vissiin alkaa hölläämään tahtia? No, mutta hei, enää 2 viikkoa. ;D
Ai niin, tein tänään megasuperhyper löydön!! Löysin kauan etsimäni ja haaveilemani dvd:t. Hymy levisi korviin asti ja hykertelin iloisesti. Saatoin jopa hieman hypähdellä innosta. Husbändi pyöritteli päätään innostukselleni, mutta olin huomaavinani hänenkin suupieliensä kohoavan hiukan löytöni vuoksi. Minä nimittäin löysin Yksin kotona ja Yksin kotona 2 leffat! Ai juku! Ihan huisia! Kummatkin leffat ovat olleet siitä saakka lemppari hömppäleffoja, kun ne ovat ilmestyneet. Ne ovat suorastaan kulttimaineessa meidän perheyksikössä. Yksikään joulu ei ole mitään, jos ei näe Yksin kotona leffoja. Olen niin haltioissani. Vihdoinkin ne on minun. <3
Lauantaina olisi kauan odotetut myyjäiset. Myytävää on pakerrettu ja tuusattu pitkin iltoja ja vapaa päiviä. Tavaraa on ihan kivasti, joten toivotaan, että ostajia olisi. Tilaisinkin lauantaiksi mukavan sään ja paljon varakkaita ostostelijoita, jotka hullaantuisivat tuotteistani niin, ostaisivat pöydän tyhjäksi ja siten kartuttaisivat matkakassaa(mme). Jännittää hiukan. Sillein kivasti, masua pikkusen kipristellen. Olen onnellinen, jos edes yksi pussukkani pääsisi uuteen kotiin ja ilahduttaisi uutta omistajaansa olemassa olollaan. Ei kait tässä väkertämisessä muuten olisi jujua. Tai no, onhan siinä sitä jujua, että minä saan tehdä käsillä jotain. Olisi kuitenkin kiva saada tarvikkeiden verran myytyä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista