Putkessa on käyty pötköttelemässä.
Sain kuunnella radiota, valitsin YleX:n.
Mietin tovin, että oliko valinta sittenkään niin fiksu.
Putkessa kun tulisi olla mahdollisimman liikkumatta, jotta kuvat onnistuisivat, joten YleX:n hytkynauruja aiheuttavat jutut voisivat olla siinä tilanteessa hiukkasen huono juttu.
No, en hytkynyt, vaikka välillä suunpielet venyivätkin korvia kohden.
Kuvauksen jälkeen hoitsu sanoi, että kuvissa ei näkynyt esim. välilevyn pullistumaa, mutta skolioosin tapaista selkärangan vinoumaa on havaittavissa. Great.
Tähän sitten hoitsu tuumasi, että eipä hän kuitenkaan ole siinä asemassa, että voisi mennä sanomaan mitä siellä näkyy ja mitä ei.
Ei ole kuulemma valehoitsu eikä -lääkäri.
Heh heh.
Nyt sitten vain odotellaan tohtorin lausuntoa.
Se pitäisi olla tänään kuultavissa.
Pelottavaa.
Pelkään tohtorin olevan sitä mieltä, että niskassa ei ole mitään vikaa.
Jolloinka minut ja kipuni leimataan harhaluuloisiksi.
Toisaalta pelkään, että peli on menetetty.
Niskassa on jokin juttu, joka vaatii massiivisen leikkauksen, josta selviytymisprosentti on viisi.
Pelkään ja toivon.
Ihan sairasta meininkiä.
Noh, jottei elämä menisi kokonaan vamman miettimiseen, niin olenpahan saanut väkerrettyä yhtä lahjaa vaille kaikki joululahjat valmiiksi. Enää puuttuu paketointi, joka onkin sitten toinen urakka. Niidenhän kuuluu olla todella söpöjä ja kauniita.
Haastetta kehiin tuo se, että Husbändin mielestä lahjapaperin tulee olla värikästä.
Joo okei sopii, mutta minusta sen kuuluu olla myös kaunista ja tyylikästä.
Täydellisen paperin etsintä onkin ollut melkoista puuhaa. Tähän mennessä Suomalaisesta kirjakaupasta on tullut löydettyä yksi ihan passeli paperi.
Lahjojen teon lisäksi olen väkertänyt joulukoristeita valkoiseen kuuseemme.
Kävyt ovat saaneet muuntautua kirkkaiden kristallien avulla kuusenkoristeiksi ja Kontista löydetyt joulukuusenpallot ovat saaneet pintaansa hieman valkoista väriä.
Joulu alkaa hiljalleen olemaan paketissa.
Toki vielä riittää puuhaa, mutta suurimmat jutut alkavat olemaan hallussa.
Leivonnaisetkin on jo valmiina.
En ole koskaan ollut näin hyvin, ja näin ajoissa, valmistautunut joulun tulemiseen.
Husbändille väkräsin joulukalenterin.
Jokaiselle päivälle on pieni paketti.
Paketit on pakattu miehekkään söpösti ja aseteltu kauniiseen koriin.
Tänä aamuna, ennen töihin lähtöään, Husbändi näperteli päivän pakettia auki.
Paketista paljastunut teksti oli aseteltu eteisen seinällä olevan kuvan raameihin.
Hyvin passelisti, koska tekstissä luki you+me= perfect match, ja kuvassa on meidän nassut.
Uh, miten imelää.
Mietin tovin, että oliko valinta sittenkään niin fiksu.
Putkessa kun tulisi olla mahdollisimman liikkumatta, jotta kuvat onnistuisivat, joten YleX:n hytkynauruja aiheuttavat jutut voisivat olla siinä tilanteessa hiukkasen huono juttu.
No, en hytkynyt, vaikka välillä suunpielet venyivätkin korvia kohden.
Kuvauksen jälkeen hoitsu sanoi, että kuvissa ei näkynyt esim. välilevyn pullistumaa, mutta skolioosin tapaista selkärangan vinoumaa on havaittavissa. Great.
Tähän sitten hoitsu tuumasi, että eipä hän kuitenkaan ole siinä asemassa, että voisi mennä sanomaan mitä siellä näkyy ja mitä ei.
Ei ole kuulemma valehoitsu eikä -lääkäri.
Heh heh.
Nyt sitten vain odotellaan tohtorin lausuntoa.
Se pitäisi olla tänään kuultavissa.
Pelottavaa.
Pelkään tohtorin olevan sitä mieltä, että niskassa ei ole mitään vikaa.
Jolloinka minut ja kipuni leimataan harhaluuloisiksi.
Toisaalta pelkään, että peli on menetetty.
Niskassa on jokin juttu, joka vaatii massiivisen leikkauksen, josta selviytymisprosentti on viisi.
Pelkään ja toivon.
Ihan sairasta meininkiä.
Noh, jottei elämä menisi kokonaan vamman miettimiseen, niin olenpahan saanut väkerrettyä yhtä lahjaa vaille kaikki joululahjat valmiiksi. Enää puuttuu paketointi, joka onkin sitten toinen urakka. Niidenhän kuuluu olla todella söpöjä ja kauniita.
Haastetta kehiin tuo se, että Husbändin mielestä lahjapaperin tulee olla värikästä.
Joo okei sopii, mutta minusta sen kuuluu olla myös kaunista ja tyylikästä.
Täydellisen paperin etsintä onkin ollut melkoista puuhaa. Tähän mennessä Suomalaisesta kirjakaupasta on tullut löydettyä yksi ihan passeli paperi.
Lahjojen teon lisäksi olen väkertänyt joulukoristeita valkoiseen kuuseemme.
Kävyt ovat saaneet muuntautua kirkkaiden kristallien avulla kuusenkoristeiksi ja Kontista löydetyt joulukuusenpallot ovat saaneet pintaansa hieman valkoista väriä.
Joulu alkaa hiljalleen olemaan paketissa.
Toki vielä riittää puuhaa, mutta suurimmat jutut alkavat olemaan hallussa.
Leivonnaisetkin on jo valmiina.
En ole koskaan ollut näin hyvin, ja näin ajoissa, valmistautunut joulun tulemiseen.
Husbändille väkräsin joulukalenterin.
Jokaiselle päivälle on pieni paketti.
Paketit on pakattu miehekkään söpösti ja aseteltu kauniiseen koriin.
Tänä aamuna, ennen töihin lähtöään, Husbändi näperteli päivän pakettia auki.
Paketista paljastunut teksti oli aseteltu eteisen seinällä olevan kuvan raameihin.
Hyvin passelisti, koska tekstissä luki you+me= perfect match, ja kuvassa on meidän nassut.
Uh, miten imelää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista