nähdä hyvä elokuva.
Eilen illalla se taas tapahtui.
Hyvin ennakkoluulottomasti ja vastaanottavaisesti istuin television eteen klo 21.00.
Kikatin, hymisin, nyökkäilin.
Niin totta.
Niin koettua.
Ja niin kaunista. Loppujen lopuksi.
Onhan se lälly, romanttinen,
mutta ei se silti vähennä sen hyvyyttä.
500 days of summer.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista