Taikureita ja lumoaja

Koukuttavia, kumpikin omalla tavallaan.

Nimittäin Yösirkus ja Hitlerin naiset ja Marlene.

***

Jälkimmäisestähän on ollut jo aiemminkin puhetta.

Hitlerin naiset ja Marlene oli yllättävän mielenkiintoisesti kirjoitettu. 

Kuuden naisen minielämänkerrat olivat tiiviitä tietopaketteja, 

joissa vilahteli vuosilukuja ja vaikeaselkoisia nimiä.

Silti ne olivat mukaansatempaavia tarinoita,

joiden lukeminen sujui soljuvasti.

(Kirjassa oli yllättävän paljon elokuvahistoriallista tietoa.

Tällaiselle elokuvaintoilijalle se oli vain lisämeriitti, 

jotta voin sanoa kirjan olevan mainio.)

Tietoa ei tullut tuutin täydeltä, sotilaallisen jämptisti, 

vaan kuin tarinaa kertoen. 

Helposti, miellyttävästi.

Naisten tarinoista mielenkiintoisimmat olivat Eva Braun, 

Magda Goebbels (Hitlerin kannattaja) ja Marlene Dietrich.

Ensimmäisenä käsitelty Eva Braun oli käsittämätön naiivisuudessaan.

Kuinka nuori neito voikaan joutua niin vahvasti vanhemman herrasmiehen (?!) lumoihin?

Niin vahvasti, että ympärillä vallitseva maailman tilanne oli yhtä tyhjän kanssa?

 Entäpä sitten Magda Goebbels,

nainen joka olisi halunnut naida mielestään niin lumoavan Hitlerin,

mutta joka tyytyi olemaan "valtakunnan ensimmäinen nainen".

Hän oli hienosto rouva, jolla oli julkinen rooli Saksan valtakunnan mahtavimman miehen rinnalla. 

Viimeisenä käsittelyssä ollut Marlene Dietrich oli Hitlerin vastustaja.

Saksan kuuluisin näyttelijätär, joka vastusti viimeiseen hengenvetoonsa asti natseja.

Kirjassa esitellyt naiset olivat omalla tavallaan merkittäviä 

(jotkut enemmän, toiset vähemmän), 

niin sodan kuin elokuvateollisuudenkin kannalta.

***

 

Yösirkus (Erin Morgenstern) oli sokkeloinen, 

aikojen läpi matkaava romanttisen kiehtova tarina kahdesta taikurista.

Sirkus, jossa tarina pääasiallisesti kiedotaan kokonaisuudeksi, oli mielikuvitusta kutkutteleva

ja taidokkaiden ihmiskohtaloiden solmu, joka aukesi viimeisillä sivuilla.

Aluksi kirja tuntui liiallisen rönsyilevältä, mutta sitkeydellä ja lumoihinsa kietovalla tarinankerronnalla, kirja alkoi avautua. 

Loppua kohden vauhti kiihtyi, kuten hyvillä kirjoilla on tapana.

Lopputulos oli odotettavissa, mutta miten se tapahtui, olikin sitten toinen juttu..

"Sirkus saapuu varoittamatta. Siitä ei ilmoiteta etukäteen, kaupungin lyhtypylväisiin tai ilmoitustauluille ei ilmesty julisteita, paikallisessa lehdessä ei ole mainosta tai mainintaa. Se vain yksinkertaisesti on paikassa, joka vielä eilen oli tyhjä.

Yösirkus kuljettaa lukijan mukanaan outoon, rönsyilevään ja kiehtovaan sirkusmaailmaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Mustavalkoraidallisten telttojen suojissa kaksi nuorta taikuria, Celia ja Marco, kilpailevat pelissä, johon heitä on valmennettu pienestä pitäen. Heidän täytyy ylittää toinen toisensa kyvyillään, mielikuvituksellaan ja voimillaan. Heidän opettajansa suostuvat paljastamaan pelistä ainoastaan sen, että siitä ei pääse irti.

Nuoret kilpakumppanit alkavat nähdä kilvan kiehtovana yhteistyönä, ja pian Celia ja Marco rakastuvat tietämättä sitä, että pelissä häviäjän osa on kuolema. On vain yksi tie ulos. Tarvitaan ennennäkemätön voimanponnistus ja erään viattoman maalaispojan apu. Niillä muutetaan kohtaloa tavalla, joka olisi uskomaton, jos ei uskoisi taikuuteen."

 ***

Kumpikin kirja koukutti, ne oli vietävä loppuun, kun kerta oli tullut aloitettua.

Tarinoita ei voinut jättää kesken, koska jo seuraavalla sivulla odotti uusi kutkuttava tieto.

Kumpikaan teos ei järisyttänyt maata, mutta olivat ehdottomasti lukemisen arvoisia.

Olen jälleen kerran päässyt astumaan uusiin, itselle outoihin maailmoihin.