Uusi appila on löytöretkeilijän aarreaitta.
Olen bongannut sieltä sisustuselementtejä,
( tulevaisuudessa mahdollisestiehkäkenties siintävään uuteen osoitteeseen)
kuten puisia perunalaatikoita,
joita voisi tuunailla valkoisen maalin avulla uuteen uskoon.
Laatikot tulevat olemaan oiva lisä laatikkokirjahyllykompleksiin.
Bongasin suuresta aittanavettamistäliestä myös suuria pätkittyjä mäntytukkeja.
En olekaan etsinyt sellaisia kuin ikuisuuden.
Ja siellä ne oli,
köllöllään makoilivat,
kuin minua odottaen.
Hiukan kun näytän pinnalle harjaa ja
sutaisen pintaan valkoista maalia,
niin jopas jotakin..
saan mainioita pöytiä.
Karhean romanttisia.
En malttaisi odottaa,
että tulevaisuus näyttäisi todellisen puolensa..
Tällä hetkellä kun elellään niin odottavissa tunnelmissa.
Ehkä, joo, ei, kenties.
Maalikäsi odottaa, että pääsisi hommiin.
Tähän miniasuntoon, kun ei enää yksikään laatikko mahdu..
Ps. Appilasta löytyi hurmaavia kuvauskohteita. Varsinkin tuo alimmainen.
Indy <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista