Ulkona voi haistaa jo syksyn. Helteisessä tuulessa on häivähdys syksyisestä metsästä. Kirpeydestä, jäähileen kuuraamista lehdistä, kosteasta maasta. Huomaan herääväni taas eloon. Kesät ovat yhtä tuskaa helteiden ja alati vaihtuvien ilmanalojen piinatessa kehoa ja mieltä. Joskus teini-iässä olin niin kesätyttöä että, mutta en enää. En ole ollut monen monituiseen vuoteen. Kesät ahdistavat ja saavat mielen mustumaan, kun taas syksy antaa askeliin keveyttä ja mieli riemuitsee.
Ainoa miinus syksyssä on, että haluaisin kouluun. Haluaisin tuntea uuden alun riemun ja jännityksen. Koulut on kuitenkin minun osalta nyt käyty ja syksyyn pitäisi keksiä jotain uutta. Kenties jokin kansalaisopiston kurssi? Jotain pitäisi keksiä...
Syksy, kaipaan sinua niin!
 |
| Kuva viime syksyltä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista