Olinpa aikamoinen. Rukkailin nimittäin tuota Jujun sisältävää-osiota. Poistin ne blogit, joita en enää pahemmin seuraa ja lisäilin tilalle omiksi suosikeiksi nousseita sivustoja. Ai että, kylläpä nyt taas kelpaa..
Kotonakin on uudet tuulet puhallellut.
Olen nimittäin armaan mieheni toivetta kunnioittaen lisäillyt kotiimme väriä.
Hyvin maltillisesti tosin, sillä edelleenkin valkoinen vain on niin in, ihqu ja pop.
Ajanhengessä väriksi valikoitui vaalea turkoosi.
(Mies kun ei jostain kumman syystä innostunut vanhasta roosasta tai hennon pinkinstä värimaailmasta. Hö.)
Mieheltä kysyttäessä asiasta vastaukseksi voisi tulla,
että turhan vaalea, mutta ei takerruta siihen.
Lisäsin väriä oman mukavuusalueeni reunoja hipeltävän verran.
Ja se on paljon se.
Kultainen (tai tässä tapauksessa vaalean turkoosi) keskitie on löydetty.
Pahoittelut kuvien laadusta. Aamu + kännykkäkamera + kehno valaistus = Blaah.
Todistusaineisto A.)
Siellä sitä nyt on. Vaaleaa turkoosia.
Huomaattekos.
Oikein on tyynyä ja vilttiä.
Niin ja taulussakin on samaa väriä.
Huhhuijaa, mitä väri-iloittelua!
Todistusaineisto B.)
Juu, ja oikein verhoissa on sininen teksti.
Herttileeri sentäs!
Mutta juu, väriä silti. Oli hailakkaa tai ei.
Ja vielä yksi uusi asia.
Se akvaario.
Siellä nimittäin on nyt asukkaita.
Päätähtenä hilluu taistelukala (Taavi Pörhinen)
ja sen kaverina liuta sini(!)neontetroja, lasimonneja ja helmimonneja.
Kyllä on muuten lumoavaa katseltavaa.
Ja haastava harrastus. Olosuhteiden kun pitää olla just eikä melkein.
Taavi kun on erittäin herkkä veden koostumukselle. Mutta eipä se mitään.
Haasteita tässä on jo vähän kaivattukin. ;P
Taavi Pörhinen.
Huomatkaa värikoodaus.
